Peliarvostelut

Lopputekstit valuvat parhaillaan ruudulla. Viikolla tarinaa vietiin eteenpäin vähän kerrassaan ja nyt sunnuntaina kuuden tunnin session myötä saavuttiin päätepisteeseen saakka.

Pelistä ollut vahvoja ennakkoluuloja. Siihen on monta syytä, mutta ennenkaikkea se ettei hahmot ja maailma ole sytyttänyt oikeastaan missään vaiheessa. Tässä onnistuttiin kuitenkin paremmin kuin osasi odottaa. Tunneside päähahmoihin luodaan heti alkutaipaleella ja se saa vain lisää syvyyttä loppua kohden. Viha, rakkaus?, petos ja luottamus. Näistä aineksista on Shadow Fall.

Turhauttavinta pelissä on selviäminen selkällä väkivallalla useammasta tilanteesta. Saisi olla enemmän haastetta pidättelemään miekkaa tupessa. Muuten kyllä täysin viiden tähden peli. Upeimmat aallot ja hienoimmat meritaistelut koskaan pelien rintamalla. Seikkailupelin meriitit täyttyvät tasoloikinnan ohella. Uuden pleikkarin omistaja voi tämän grafiikoilla röyhistellä rintaansa vieraiden läsnäollessa.

Ensimmäinen Assassin¨s Creed ja hieno seikkailu! Vara on vielä parantaa, mutta nyt ollaan jo kiitettävän puolella.

Tämä on minun uusi suosikki Mario tasoloikka! Peittoaa mun edellisen suosikin, eli 3DS:n 3D Landin, jolle tämä on jatkoa. En osaa sanoa kumpi on parempi, Rayman Legends vai tämä, mutta pidin kummastakin enemmän, kuin viimevuotisesta NSMB.U:sta. Pidän pelin mielikuvituksellisesta kenttäsuunnittelusta ja pelattavuudesta. Jos kuolee niin se tuntuu että on oma moka eikä siltä että peli olisi epäreilu. Tuli pelattua tämä yksinpelinä läpi. Pelissä on myös mukavan leppoisa tahti.