Peliarvostelut

Uncharted: Drake's Fortune on puhdas Hollywood-toimintapläjäys. Alku lupaa rauhallisempaa seikkailua, mutta noin kymmentuntisen tarinan aikana lahdataan piraattiparkoja pienen armeijan edestä. Pulmatilanteet ovat yleensä luokkaa "Osaatko ampua räjähtävää tynnyriä". Ja räjähtäviä tynnyreitähän pelissä viljellään kuin Doomissa konsanaan. Ääninäyttely, animaatio ja visuaalisuus ovat kelpo työtä, mutta kerronnallisesti on turha odottaa mitään ihmeitä.

Heavenly Sword on varsin rehellinen mättöpeli. Se sisältää messevää hakkaamista - ja paljon. Päähenkilö on hot, hahmot hyviä, maisemat kauniita ja taistelu toimivaa. Elokuvamaiset tuotantoarvot näkyvät välianimaatioissa ja ääninäyttelyssä, jotka ovatkin kaikkien aikojen parhaiden joukossa.

Muistan vielä varsin elävästi, kuinka sain ensimmäisen kosketukseni Metal Gear Solidiin serkkujeni PSonella lähes kymmenen vuotta sitten. Omaperäinen sekoitus jännittävää agenttitoimintaa, hulluja pomotaistoja ja vieläkin hullumpia juonikuvioita jäi lähtemättömästi mieleen, ja peliä oli pakko päästä jatkamaan kotona. Samanmoisen yllätyksen koin jälleen sarjan neljännen osan kohdalla, sillä olin ennen julkaisua suhtautunut peliin jopa välinpitämättömästi ja samalla puolitahallisesti välttynyt kaikelta hypeltä.

Bad Companyn kontrollit ja pelimekaniikka tuntuvat Halo 3:een ja Call of Duty 4:ään tottuneen mielestä varmasti oudolta, mutta kunhan pelien erilaisuuteen pääsee sisälle, paljastuu kuoren alta viihdyttävä moninpeli. Taistelukentällä on oikeasti tunnelmaa, kun tankit jylläävät, tykistökeskitykset pauhaavat ja miehet juoksevat. Visuaalisesti kokemus on vaikuttava, mutta ennen kaikkea erinomainen äänimaailma auttaa luomaan hienoa tunnelmaa.