Peliarvostelut

Mukavaa kavereiden kanssa, mutta yksin pelatessa alkaa puuduttaa pelin hidas tempo. Kaikki Buzz:in välilöpinät pitaisi saada asetuksista pois, niin homma sujuisi paljon nopeammin.

Sohva-peleissä hankala löytää suomenkielistä peliseuraa, ja jos kielen vaihtaa lontooksi, löytyy peliseuraa helpommin mutta kysymyksissä saattaa tulla paljon sanoja eteen joista ei ole hajuakaan mitä ne tarkoittavat.

Haze on jostain kummallisesta syystä joutunut suunnattoman ryöpytyksen kohteeksi. Odotukset eivät tuntuneet kovin huikeilta niin kauan kuin pelin piti olla tulossa sekä PS3:lle että Xbox 360:lle, mutta Ubisoftin ilmoitettua Hazen jäävän PS3-yksinoikeudeksi, jotkut olivat jo nimeämässä sitä Halon-tappajaksi.

Odotin Halo 2:lta mahtavaa yksinpelikokemusta, mutta yllättäen moninpeli veikin mukanaan. Yksinpeliä riivasi Bungien mokailu kehitysprosessin aikana sekä siitä seurannut aikakapeikko. Moninpeli sen sijaan näytti kaikille muille kehittäjille, kuinka hyvä Xbox Live -tuki tehdään. Käyttöliittymän sujuvuus, monipuolinen muokattavuus, toimiva seuranhakujärjestelmä sekä kehittäjän kattava tuki muodostavat tukipilarin Halo 3:n menestyksellekin.

Hype Grand Theft Auto IV:n kohdalla oli ennennäkemättömän kovaa, eikä seurauksena voinut olla muuta kuin pettymys. Neljäs osa tuo mukanaan monia hyviä uudistuksia ja aiempaa hitusen realistisemman otteen, mutta kokonaisuus ei silti loksahda täysin kohdalleen. Visuaalisesti peli on näyttävä, mutta teknistä toteutusta vaivaa edelleen kehno ruudunpäivitys. Toiminnasta puolestaan puuttuu se yty, jotta se saisi todella adrenaliinin virtaamaan muutenkin kuin turhautumisesta johtuen. Huomattavista parannuksista huolimatta ampuminen tuntuu tönköltä ja vaisulta.

Uncharted: Drake's Fortunea kuvaillessa tahtovat välillä sanat loppua. Niin vehreää ja värikylläistä, upeita maisemia yksi toisensa jälkeen viljelevää maailmaa vain katsoo mielellään. Sulavuudessa vertaista hakeva animaatio ja upeat hahmomallit tähän yhdistettynä lupaavat kolmannen persoonan toimintapelille jo paljon. Vielä kun tekijänä on Naughty Dog, laaduntakeet ovat kasassa.

The Darkness on lisenssipelinä kaikin puolin sieltä mallikkaimmasta päästä. Lähes virheetön ulkoasu, laadukas ääninäyttely, lukuisat yksityiskohdat ja niin mukaansa tempaava kuin mielenkiintoisesti etenevä juoni siivittävät mukavasti yksinpelin läpi. Ainoastaan muutama selkeämmin todellisuudesta irrallinen tehtävä on laskemassa joukkion tasoa, mutta nekin valottavat sitä enemmän synkkää tarinaa. Yksinpeli on harvinaisen vahva kokemus, mutta valitettavan kertakäyttöinen.

Ensimmäisiä oikeasti kovia PS3-eksklusiivisia pelejä mitä meikäläisen käsiin on eksynyt.

Pelissä on hyvä tarina, persoonalliset ääninäyttelijät ja toimintakin on ihan mallillaan. Graffat ovat todella hyvät ja turkoosin sininen vesi ja syvän vihreä viidakko näyttävät erittäin houkuttelevilta. Äänet eivät mitenkään säväyttäneet ääninäyttelyä lukuunottamatta.

Suosittelen varauksetta ja lämpimästi kaikille.

Uusin Buzz-tietovisailu pistää musiikkitietämyksen koetukselle. Tiedätkö esimerkiksi kenen kanssa Madonna on naimisissa? Entä osaatko tunnistaa kappaleita pelkän melodian perusteella?

Musavisaa pelataan veikeillä Buzz-ohjaimilla. Saman ruudun ääreen mahtuu jopa kahdeksan musiikkineroa, mutta vain nopein ja tietävin kilpailija kahmii eniten pisteitä. Pop-tähtien ihmissuhdekuviot tai ikivanhat kappaleet eivät välttämättä ole kaikille tuttuja, mutta onneksi arvaamallakin pääsee pitkälle. Ahkerat radionkuuntelijat ovat tässä pelissä vahvoilla.

Idea on hieno ja toteutus näyttävä, mutta uutuudenviehätys karisee nopeasti pois ja pelaamisesta tulee pitkästyttävää puurtamista.