Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Pelimusiikki on parhaimmillaan upeaa, oli kyseessä sitten männävuosien julkaisu tai tämän vuoden uutuusjulkaisu.

Yksi menneiden vuosikymmenten helmi, sekä itse kokemuksena että musiikkinsa puolesta, on Super Nintendolle julkaistu tasoloikka Donkey Kong Country 2: Diddy's Kong Quest.

Tämä Rare-studion kehittelemän klassikon sävellykset olivat niin tarttuvia ja aikanaan teknisesti oivia, uskaltaisin jopa kutsua niitä kyseisen 16-bittisen konsolin parhaimmistoksi.

Eikä sinänsä ihme, sillä kyseiset sävelmät ovat kokonaisuudessaan peräisin David Wisen kynästä. Wise on vastuussa monen monesta Donkey Kongin tähdittämän pelin soundtrackista, olipa sitten kyseessä vuoden 1994 Donkey Kong Country tai tuoreimpana vuoden 2014 Donkey Kong Country: Tropical Freeze. Mies osaa apinamusisointinsa.

Wise otti jotakuinkin kaiken mahdollisen irti Super Nintendon äänipuolesta.

Kuunnelkaapa itse

Esimerkkejä kaivataanko? Aivan ensimmäisenä valokeilaan voisi nostaa Mining Melancholyn, joka alkaa menevästi, mutta joka nopeasti siirtyy melankolian ääniaalloille.

Kerrassaa mainiota, eikö mitä?

Hitusen samalla mielialalla ollaan liikenteessä Stickerbush Symphony -kappaleella, joka saattaa hyvinkin olla David Wisen paras sävellys ikinä koskaan missään. Jopa Rolling Stonen sivuilla on juttua kyseisestä kappaleesta, joten... ehkäpä?

Entäpä Forest Interlude? Myös se kuulostaa hitusen melankoliselta kuten edellisetkin esimerkit, mutta sitä ei voi olla mainitsemassa kyseisen tasoloikan musisoinnista puhuttaessa.

Ja vielä yksi esimerkki. Mutta minkä valitsisi? Valikoimaa olisi vaikka kuinka. Miten olisi vaikka laavaa täynnä olevien kenttien Hot Head Hop -sävelmä, joka sopii kyseisiin kuumiin pätseihin kuin nokka silmään. Siis hyvin. Kuunnelkaa vaikka.

Koko soundtrackin voi kuunnella vaikka oheisen YouTube-upotuksen kautta:

On sitä pelimusiikkia kehuttu aiemminkin. Esimerkiksi nämä jutut on nostettu valokeilaan sivustollamme aiemmin:

Hyvän musiikin vastapainona korvat voi puhdistaa vaikka tämän kamaluuden avulla:

Kommentit

Kylläpäs tuli kotoisa fiilis kun tästä pelistä juuri nyt kirjoitettu review, kun itsellä on tällä hetkellä tämä peli juuri ensimmäistä kertaa läpipeluussa.  Snesin Donkey Kong Country on yksi ysärin lempipeleistä ja kyllä, musiikki potkii jatko-osassakin kun tuhat volttia! Upea pelisarja!

Kiitos tästä postauksesta!

Haa, hyvä että osui noin sopivasti kohdille! Hieno peli, toivottavasti maistuu!

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi

Juttusarja: Retromuistelot

<< Edellinen: Terminator-projektina alkanut Journey to Silius on yksi 8-bittisen Nintendon aliarvostetuimpia helmiä
 
Alustat: 
Henkilö: