Peliarvostelut

hullu

Call of Dutyt ovat näyttäytyneet erityisesti verkkopeliensä kautta. Yksinpelejä jaksoi aikansa vääntää, ei kuitenkaan enään parin viimeisen osan kohdalla. Ovat jääneet tyystin koskematta. Samaa paatoksellista tähtilipun heiluttelua oletettavasti ja sitähän saa jo ihan tarpeeksi kansainvälisiltä uutiskanavilta. Jätetään se tontti rauhaan ja keskitytään verkkopeliin.

Yakuza -pelisarjaa on tituleerattu Japanin Grand Theft Autoksi. Yhteistä näillä peleillä ei kuitenkaan ole juuri ollenkaan, ainoastaan miljöö jossa molemmissa hiippaillaan rikollisjärjestöjen parissa, enemmän tai vähemmän. Yakuza 3 on enemmänkin japsiropea kuin toimintaa - satunnaiset taistelut, lisätehtävät, minipelit sekä muu puuhastelu viittaa enemmän JRPG:hen kuin hiekkalaatikkotoimintaan. Kaiken lisäksi pelissä ontunnepitoinen tarina joka vie pelaajan mennessään.

Peli alkaa, kun pelaajan ohjastama Hawke juoksee pakoon perheensä kanssa manan mailta nousseita otuksia, jotka ovat tuhonneet heidän kotikylänsä. Pienien mutkien jälkeen Hawke pääty Kirkwallin kaupunkiin, jossa pitkäaikainen kiista maagien ja temppeliritareiden välillä aiheuttaa hämminkiä. Tästä alkaa seikkailu, jonka pääosassa ei ole tuhansia vuosia sitten ennustettu maailmojen pelastaja vaan pakolainen, joka oman nokkeluutensa ja ystävien avulla selvittää Kirkwallin sisäisiä kiistoja, samalla nousten arvoasteikolla ylöspäin.

Loistava moninpeli. Pelattavaa riittää useiksi tunneiksi, päiviksi jopa viikoiksi. Aina oppii uutta.

Maineeltaan legendaarisiin mittasuhteisiin paisuneen pelitalon uusinta tuotosta saatiin odottaa puoli vuosikymmentä. Valitettavasti pitkää odotusta ei kuitenkaan onnistuta täysin palkitsemaan, sillä teknisestä toteutuksestaan huolimatta Rage ei onnistu luomaan tarpeeksi uutta sisältöä maailmanlopun jälkeiseen aikaan. Pelaaminen on kuitenkin vauhdikasta, veristä ja hauskaa, joten kehitysaika ei ole mennyt täysin hukkaan.